Heikki Typpö:

Peruskoulujärjestelmän tehtävä

Suomen peruskoulujärjestelmä on saanut viime vuosina laajaa kansainvälistä huomiota oppilaiden luku- ja kirjoitustaitojen korkean tason vuoksi. Tämä saattaa kertoa myös siitä, kuinka alhaisella tasolla Euroopan peruskoulujärjestelmät ovat vielä tällä hetkellä.

Todellisuudessa oppilaiden hyvää luku- ja kirjoitustaitoa ei voida lukea yksinomaan nykyisen peruskoulun ansioksi. Suomessa on koulujärjestelmällä jo yli sadan vuoden perinne, ja kaikki aikuisihmiset ovat olleet luku- ja kirjoitustaitoisia jo vuosikymmeniä. Lisäksi Suomessa yhtä vanha työväenliike, joka on alusta lähtien kiinnittänyt erittäin suurta huomiota laajojen jäsenjoukkojensa lukutaidon kehittämiseen. Lukutaito oli alusta lähtien elinehto työläisten etujen puolustamiselle. Kaikkien yhteiskuntaluokkien perhestrategiaan on aina kuulunut istuttaa luku- ja kirjoitustaito jälkikasvulleen mahdollisimman varhain, jopa ennen kouluikää. Niinpä varsin monet lapset ovat lukutaitoisia jo kouluun tullessaan.

Luku- ja kirjoitustaito eivät ole kuitenkaan peruskoulun hyvyyden ainoa, tai edes tärkein kriteeri. Koulujärjestelmän perustehtävä on siirtää ihmiskunnan kulttuuriperintö uusille sukupolville. Siihen tietenkin kuuluu myös luku- ja kirjoitustaito, mutta ennen kaikkea siihen kuuluu se, että kulttuuriperintö välitetään kaikille ikäluokan yksilöille niin, että he voivat aikuistuttuaan osallistua tasa-arvoisesti sosiaaliseen vuorovaikutukseen niin henkilökohtaisella kuin myös valtiollisella, yhteiskunnallisella ja taloudellisella tasolla. Tosiasiahan nimittäin on, että vain alle puolella ikäluokasta on tämä oikeus. Toiselta puoliskolta opiskelu katkaistaan peruskoulujärjestelmän toimesta 9. opiskeluvuoden jälkeen. Näin käy sen vuoksi, että perusopetusjärjestelmä on jaettu tuossa vaiheessa kahtia: lukioksi ja ammattikouluksi.

Ongelman poistaminen olisi helppo tehtävä: olisi vain yhdistettävä lukiot ja ammattikoulut yhdeksi nuorison peruskouluksi. Vain lukion käyneillä on tällä hetkellä mahdollisuus jatkaa kulttuuriperinnön haltuunottoa lopunelämänsä ja nauttia täysistä kansalaisoikeuksista vuorovaikutuksen politiikan ja talouselämän piirissä. Ammattikoulun ja pelkän peruskoulun käyneet koululaiset on syrjäytetty työmuurahaisten luokkaan tulevaisuutta ajatellen. Peruskoulujärjestelmä jakaa näin jokaisen ikäluokan työväenluokkaan ja sivistyneistöön. Kulttuuriperinnön välitys uusille ikäluokille jää toisarvoiseksi tehtäväksi. Tähän taustaan peilautuu myös menestyminen kansainvälisissä luku- ja kirjoitustaitokilpailuissa.

Miksi ja millä perusteella osa lapsista pudotetaan kulttuuriperinnön ulkopuolelle? Syynä ei voi olla se, että he eivät voisi älyllisten lahjojensa vuoksi jatkaa ns. teoreettista opiskelua lukiossa, sillä heidäthän on juuri arvioitu Euroopan parhaiksi lukijoiksi ja kirjoittajiksi. Syynä ei voi olla muu, kuin tarve yhteiskunnallisen luokkajaon yllä pitämiseen. Sivistyneistö haluaa säilyttää kulttuuriperinnön hallintamonopolin riittävän pienellä joukolla sivistyneistöä. Tämä tapahtuu harjoittamalla ns. kouluarvostelua, mikä tarkoittaa sivistyneistön tapaa rekrytoida koko ikäluokasta sivistyneistöön soveltuvat oppilaat. Älyllä, lahjakkuudella tai todellisuuden tiedostamisella ei siinä ole mitään tekemistä. Kysymyksessä on vain kulttuuripääoman hallinnan monopolisointi tietylle yhteiskuntaluokalle. 

Näillä sivuilla tarkastellaan yksityiskohtaisemmin kulttuuripääoman muodostusprosessia Suomen koulujärjestelmässä. Nämä sivut perustuvat vuonna 2004 julkaistuun kirjaani Sosialismin kupla, mutta myös poikkeavat siitä.

Muutettu: 07. tammikuuta 2008  Huomautuksia näistä sivuista voi lähettää osoitteella heikki.typpo@sposti.net tai heikki.typpo@punavihrea.info